torstai 3. joulukuuta 2015

Kaikki on mahdollista kunhan vain uskot

Jouduin pitämään pientä taukoa blogaamisesta, mutta nyt ollaan täällä takaisin. Viimeiset kouluviikot veivät kaiken ajan, joten päätin etten edes käy koko blogissa näiden viikkojen aikana. Mutta suureksi helpotuksekseni nyt se on ohi! Enää odotellaan valmistumista, joka tapahtuu 18. joulukuuta :) . Aivan mahtavaa päästä taas normaalielämään kiinni ja nauttia olosta. Viimeiset 2 ja puoli on mennyt täysin kouluhommissa kiinni, niin on aivan mahtavaa päästä taas viettämään enemmän kavereiden kanssa aikaa ja muutenkin tehdä niitä asioita joista tykkään. Suoritin tosiaan 4 vuoden insinööritutkinnon kahdessa ja puolessa vuodessa, joten olen mökkihöperöitynyt kotona ihan riittävän pitkään!





On kuitenkin aivan mieletön fiilis, kun minä saavutin sen mitä tavoittelin. Tämän syksyn aikana meinas jo usko loppua kesken ja hermot olivat välillä  todella koetuksella kasaantuneiden kouluhommien takia. Koko juttu tuntui yhdessä vaiheessa jo täydeltä mahdottomuudelta, mutta jaksoin uskoa siihen että kyllä minä pystyn tähän ja minähän pystyin! olen muutenkin semmonen sisupussi, että pienet vastoinkäymiset vain vahvistavat tahtoani ja yritän entistä lujemmin. Tavoitteet on tehty saavutettaviksi ja haasteet voitettaviksi :) . Se fiilis on ihan mieletön, kun teet mahdottomuudesta mahdollista.




Olen kuitenkin laiminlyönyt ystäviäni näiden koulujuttejen takia, jonka vuoksi haluan esittää anteeksi pyyntöni tästä hyville ystävälleni. Olen myös kiitollinen niille ystäville, jotka ovat jaksaneet odottaa minua koko tämän ajan. Tämä kouluprojekti on ollut minulle todella tärkeää, joten on mukavaa että ystävillä on ymmärrys riittänyt. Minä kun innostun jostain asiasta niin lähden siihen täysillä mukaan, jonka vuoksi moni muu asia jää taka-alalle ja minulla on taipumusta ylisuorittamiseen. Toivottavasti ystäväni jaksavat jatkossakin ymmärtää näitä minun vouhotuksia :) .

Viimeksi kirjoittelin pääsykokeisiin lähdöstä Jyväskylään ja arvatkaas mitä, Minä pääsin kuin pääsin sisälle seuraavaan kouluun! Opiskelut eivät siis jää tähän vaan jatkuvat. Mutta seuraava koulutus käydään ihan omalla painollaan ja keskityn muuhunkin elämään. Mulla ei ole enää kiire minnekkään. Useampi matka on jo kiikarissa, joten pääsen myös takaisin lempiharrastukseni pariin eli matkustamiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti